Tänään porskittiin lumessa Hollolan kentällä. Menossa mukana suloinen rottispoika Ken, 5kk

ja Stina

Hertta, joka oli jossain välissä oppinu levitoimaan

tieteski Tapsa, joka jää jatkuvasti luokalleen

ja Armas, josta on tullu ihan hikipinko oppilas

Tapsan kanssa harjooteltiin samoja, sivulletuloja, seuraamista ja luoksetulon loppuasentoa. Sit otettiin liikkeestä maahanmenoo ja liikkeestä istumista. Jotenki nekii suju. Ei pidä oleman liian kriittiin, iloitaan pikku onnistumisita ja reenataan lisää. Sivulletulo sujuu ilman apuja edelleen.
Se on positiivista, et Taisto ei enää lähde kesken tekemisen lätkimään. Se pysyy hommissa, kunnes saa pallon. Siinäki on iso voitto.

Armaksen kans tehtiin vähän sitä sun tätä ja kivaa oli. Tunnari otettiin täydellä määrällä kapuloita noin 6 metrin päästä ja jipii, oikee tuli. Se on tajunnu tän. Ny pitää viel opettaa se siihen et mä käännyn.

Kivaa oli ja hirveen hyvä mieli jäi kaikista koirista. Kaikki kuvat löytyy http://koirapirtti.kuvat.fi/kuvat/Reenit19112010/?n=0

 

Se on oppinu!!! Tosin eihän sitä ole ku puol vuotta jynssätty. Taiston sivulletulo. Voi pojat, tätä menoo me päästään kisoihin sen kanssa ehkä kun se on reilun 10v. Kattokaa vaikka...

ja aatelkaa, mä en edes kaatunu! Noo, mitä jos se ny "hitusen" nojaa, se kumminki osaa ihan itte tulla sivulle (jos vaan haluu). Voi veljet et mä oon tyytyväinen.

Tänään oltiin Tiian kans reenaamassa Hämeenkoskella ja mä ajattelin et ollaan ny kerranki siinä hiekkakentällä ku nurtsi oli niin lillussa.

Ennen Tiian tuloo ehdin tekeen pienesti Armaksen kanssa ja sit Taiston myös. Mähän olen kammonnu tota hiekkakenttää ku sen päädyssä kulkee purtsi siel alhaalla ja sieltä aina sinkasee irtokoirii. Niin kävi tänäänki, onneks oli Taisto kentällä ja se oli just tulossa pallon kans mua kohti kun sieltä sinkosi rähisten kääpiövillis. Taivaankiitos Taisto ei nää muuta ku pallon ja mä rohmusin toisen millä sen huomion sain ja Tapsan sit autoon.
Ystäväliisesti kävin puhumassa tälle miehelle et ku me reenataan sunnuntaisin tässä ni jos se mitenkään voi olla tuomatta koiriaan suoraan meitin koirien suuhun. Ukko vastas hyvin rauhallisesti et se hänen koira on jo vanha. Voi v..., mä sanoin et mä en haluu mun koirille pyhäaamupalaa sen koirista. Kaippa se on pakko mennä sinne nurmikolle jatkossa, muuten tulee ruumiita.

No reeneihin sitte. TIia otti Hertalla ekana. Hitsi se on maaliman hauskin pakkaus, oikee hyvänmielentuoja.

Sitte oli Stinan vuoro ja sehän oli ihan yhtä ihana ku aina.

Armaksen kans reenattiin voittajaluokan liikkeitä. Aika kivasti ne sujuu jo. TOsin Armaksen mielestä kaukokäskyt ja metaliesineen noudon sais tunee sinne minne aurinko ei paista. Hyvin kumminki pelas ja kivaa oli.

En mä ny osaa edes kirjottaa mitään hienoa, ku olen niin vimmatun onnellinen siitä Taiston sivulletulosta :)

Kaik kuvat reenistä löytyy http://koirapirtti.kuvat.fi/kuvat/reenit14112010/?n=0

Tänään oli taas se jokatoinen torstai, kun käyn Tuuloksessa kouluttamassa. Lähtö meni vähän pitkäks, mut ehdin siinä ennen koulutuksen alkua ottaa Armaksella pikkusen tottista.
Armahaisen silmät levis pöyristyksestä kun autosta ulos tullessaan huomas, että parkkihallissa ollaan. Eihän se ny riemulla katsele sitä kiiltävää liukasta lattiaa, mut edelleen kaikkein kammottavinta on ne kaivonkannet. Nehän varmaan imasee pikku suskoiran kitusiinsa.

No ekana otettiin seuraamista ja käännöksiä paikalla. Ensin ei millään voinu pitää katsekontaktia ku niitä kansia piti vahtia, mut muutaman lihapullapalasen jälkeen helpotti. Ainoo paikka missä konseptit sekos oli se, kun menin tarkotuksella kannen läheelle.

Liikkeestä istuminen oli huippunopee. Nouto muuten hyvä, mut ylläri, kaivonkannen kohdalla piti tehdä kaari poispäin, vaikka kanteen oli matkaa yli 5 metriä. No, reenataan ny kerran paris viikos niitä mörköjä ja katotaan kauanko menee että se uskoo et ei mahdu niistä rakosista.

Otin sitte kaukoja ja vautsi, ei edenny yhtään, jopa seiso-istu meni hyvin. Niitä sit otettiin useamman kerran ja vahvistin sitä seiso-istu vaihtoo roitoamalla lihapullan sen yli taakse aina, jos istu taapäin.

Parin viikon päästä taas harjootellaan siellä.

Tänään vein vaarin siskolle pesulle ja sain vapaata. Mentiin Aijan kanssa Kukkoon jäljelle. Maa oli hiukan kuurassa, mut eipä se pahemmin haitannu. Mä tein Aijan koirille jäljet ja Aija mun Armakselle ja Taistolle. Näinköhän ovat viimeiset jäljet tänä vuonna.

Taisto ajeli ja haaveili, venytteli ja vanutteli, mut nosti kaikki kepit hienosti. On se pöljä suhari, mut kauheen hauska.
Jäljen jälkeen mä näytin Aijalle meitin koko kesän renin tulosta, sivulletuloo. Ekana e kauheesti napannu, kukas se ny mettässä viittii tottistemppuja alkaa vääntään, mut lopulta me saatiin näytettyy. Aijaa kyl "hitusen" huvitti Taiston tyylinäyte.

Armas ajo jälkensä hyvin. Janalla laskin irti, nappas jäljen hienosti ja sit oliki vähä turhan paljon vauhtia, mut hienosti ajo kaks tien ylitystä ja poimi kepit. Yhdellä kepillä meinas et töks riittää ja olis jatkanu mut pysäytin et haloo, ne nostetaan suuhun. Naksutin suuhun nappaamisesta. Aija oli tehny viel loppuun tielle tullessa kulman ja seki meni hienosti.

Aijan koirat ajo kans upeet jäljet ja jäi kyl todella hyvä mieli. Oli kyl kauheen kivaa!

Mä oon ny alottan vihdoin Armaksen kans sen tokon voittajaluokan reenaamisen.

Tänään oltiin Hämeenkosken kentällä TIian, Irjan ja Teijan kanssa.
Ekana otin Armaksen. Sen kanssa seuraamisen paikallakäännöksii ja parin askeleen siirtymisii. Muutama menee, no menee miten menee, Armas hyppii, mut ei niitä kauheesti voi otta ku meinaa alkaa keittään. Selkeesti se käyttäytyy et jo ny on p...le et ei päästä matkaan.
Sit otin liikkeestä istumisen taakse kävelyineen, hienosti meni, ei edes kutittanu.
Luoksetulon seisomaan pysäyttämistä silleen et en menny ku jonku 15 metrii ja kutsuin. Pysähty yllättävän hyvin seisoon, josta vippasin lihapullan kauas sen taakse ja samalla kävelin kauemmaks. Sieltä sitten uus kutsu ja käsky maahan, se meni hienosti, palkkasin sen samoin. Sitte kutsu loppuun ja hyvin tuli. Seisominen on herran hallus mut olkoon, siihen en erityisesti panosta.
Sitte ruutuu. Otin ihan ekan kerran jostain 30m päästä silleen etten ollu vieny mitään sinne ruutuun ja lähetin. MEnihn se, ei niin miljoonaa, mut meni ja meni sinne maahan ekasta käskystä. Menin sinne palkkaan ja sit otettiin kolme ruutuu silleen et jätettiin yhdessä sinne lihapulla ja juostiin lähetyspaikalle, meni kovaa ja suoraa.
Sit tunnari niin et oli viis kapulaa, matkaa joku 6 metrii ja se toi oman, jihuu!!! En sit tehny mummuja ja ottanu enempää. Tää oli ihan peräti kolmas kerta koko tunnarii.
Sit metaliesineen nouto. Ekalla kävi käntämässä sen pystyyn tassulla ja tuli takas ilman, toisen kerran käskettynä toi sen. Otin sitte viel pari kertaa, toi hyvin, mut se esine on ihan vinossa sen suussa, olkoon jos vaan pysyy ja tuo.
Sit viel kakeja reilusta 10 metristä. Istu seiso maahan seiso menee hyvin, mut sehän ei osaa viel sitä seisomasta istumaan niin et pakittas. Sitä sit otettiin ihan erikseen.
Pienet palloilut ja autoon.

Sit tuliki paivansankari Taiston vuoro. Nyt se vihdoin osaa kääntyy sivulle periän käyttäen, jipii. Eihän sitä ole opeteltukaan ku koko kesä. Positiivista on se että se selkeesti osaa käyttää ahteriaan, jos vaan haluu. Se kyl nojaa muhun niin hirveesti et kaatuu jos väistän.
Sitte seuraamista muutamii askeleita namit nenässä, sekin alkaa toimiin jotenki.
Maahanmeno ensin edestä autettuna ja sit sivulta. Muutamat luoksetulon asennot edessä ja palloilua.
Hittaasti ystävä, hittaasti.